Viime aikoina minulta on muutamakin ihminen kysynyt, että mitä se lyhytterapia nyt oikein on.
Kokosin tähän vastauksia saamaani kysymykseen.
Mitä lyhytterapia oikein on?
Lyhytterapia on matalan kynnyksen luottamuksellista keskusteluapua elämän erilaisissa haastavissa tilanteissa.
Matala kynnys tarkoittaa sitä, että lyhytterapiaan ei vaadita diagnoosia tai lääkärin lähetettä.
Lyhytterapiasta on saatu apua mm. murehtimiseen, pahaan oloon, ahdistuneisuuteen tai haastavaan elämäntilanteeseen.
Lyhytterapiaan pääsee yleensä nopeasti ja terapia on nimensä mukaisesti lyhyttä, yleensä 4-20 tapaamiskertaa haasteesta riippuen. Joskus yksikin kerta riittää.
Lyhytterapia ei ole psykoterapiaa.
Mitä kognitiivinen lyhytterapia on?
Kognitiivisessa lyhytterapiassa keskitytään ajankohtaiseen yhteen tai kahteen ongelmaan, johon kaivataan muutosta. Yleensä erilaisten haasteiden takana on meidän haittaavat ajatuksemme. Terapiassa tarkastellaan sitä, millaisia ajatuksia, uskomuksia ja tunteita haastavaan tilanteeseen liittyy ja miten nämä ajatukset ja tunteet vaikuttavat tekemiseen.
Terapiassa käsitellään ongelmaa/ongelmia monesta näkökulmasta ja yritetään löytää ymmärrystä siihen, miten tähän tilanteeseen on päädytty ja miksi keho ja mieli toimivat, niin kuin ne toimivat.
Terapian tavoitteena on löytää joustavuutta ajatteluun, oppia säätelemään tunteita ja löytää uusia, toimivia toimintamalleja vanhojen tilalle.
Terapiaan liittyy myös erilaisia tehtäviä. Muutokset eivät tapahdu sormia napsauttamalla ja siksi mm. uusia tapoja täytyy harjoitella, jotta ne tulisivat aktiiviseen käyttöön elämässämme. Muutos vaatii siis aktiivista otetta ja halua tehdä muutos. Pienet askeleet johtavat pikkuhiljaa isompaa muutokseen!
Olen itse opiskellut kognitiivis-integratiivista lyhytterapiaa. Integratiivinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että kognitiiviseen terapiaan on otettu hyviä ja toimivia työkaluja toisista terapiasuuntauksista, esimerkiksi ratkaisukeskeisestä sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiasta (HOT).
Lisäksi olen opiskellut sensomotorista psykoterapiaa (taso 1). Tästä koulutuksesta olen saanut valtavasti ymmärrystä ja työkaluja kehon huomioimiseen terapiassa. Kognitiivinen terapia keskittyy ensisijaisesti mieleen ja sensomotorinen terapia painottuu kehon huomioimiseen. Mieli ja keho ovat vahvasti yhteydessä ja molemmat pitää huomioida, jotta päästään hyvään lopputulokseen.
Kognitiivinen terapia on todettu lukuisissa tutkimuksissa tehokkaaksi hoitomuodoksi esimerkiksi murehtimisen, ahdistuksen ja masennuksen hoidossa.
Tarjoan itse lyhytterapiaa Tampereella sekä etäterapiaa.